10 KYSYMYSTÄ NINALLE

1. KUKA OLET?

Ammatillisesti olen viestintätoimisto Mediafocuksen perustaja, journalisti, tietokirjailija sekä kansainvälisesti sertifioitu liike-elämän ja johdon CMC-konsultti, filosofinen praktikko ja sertifioitu mentaalivalmentaja. Olen tehnyt 30 vuotta töitä organisaatioiden sekä viestinnän parissa toteuttaen luovia projekteja yrityksille. Olen kiinnostunut kaikista niistä ihmeellisistä olioista ja ilmiöistä, joita maailma on täynnä – ja joista me ihmiset tiedämme yhä hämmentävän vähän. Erityisesti minua kiehtoo ihmismieli. Se, mikä meissä tikittää. Voin kyllä kiinnostua melkein mistä tahansa, vaikka siitä, ovatko kasvit älykkäitä tai miten vallitseva maailmankuva vaikuttaa tulkintoihimme.

Journalistina ja mentaalivalmentajana olen päässyt tapaamaan ja haastattelemaan lukuisia huippuosaajia. Siten saa väistämättä monipuolisen läpileikkauksen maailmasta. Lisäksi olen lukenut aina paljon. Työ on opettanut, että itse ei tiedä, mitä ei tiedä.

2. MITÄ ANNETTAVAA KOET, ETTÄ SINULLA ON ORGANISAATIOILLE?

Olen työskennellyt oman yritykseni puitteissa vuodesta 1995 tehden työtä lukemattoman monille eri aloilla toimivien organisaatioiden viestintäyksiköille ja johdolle. Siksi hahmotan yleensä oleellisen nopeasti alasta riippumatta ja pystyn auttamaan siinä, miten tuo ydin ilmaistaan viestinnän avulla asiakkaille – tai miten jokin konseptoidaan. On myös kiinnostavaa pohtia, miten yrityksen toiminta ja viestintä suhteutuu esimerkiksi vallitsevaan maailmankuvaan tai kontekstiin. Tai miten megatrendit vaikuttavat yrityksen mahdollisuuksiin ja uhkakuviin.

Viestintä voi olla samaan aikaan tarkoituksenmukaista, aitoa, eleganttia ja yllättävää. Sitä tulisi minusta ajatella pitkinä kaarina, maailmankuvaan ja strategiaan suhteutettuna toimintana, joka auttaa vahvistamaan paitsi yrityskuvaa myös koko johdon ja henkilöstön mindsetia ja innovatiivisuutta. Kyse ei ole vain toimenpiteistä, vaan tulevaisuuden luomisesta.

Koen olevani parhaimmillaan, kun saan suunnitella organisaatiolle juttu- tai blogisarjoja ja toteuttaa niitä – tai ideoida tulokulmia, joilla organisaatio voi tavoitella mediaosumia tai hahmottaa sitä, miten tiedottaa omasta toiminnastaan tai viedä eteenpäin omaa strategiaansa. Myös esimerkiksi henkilöhaastattelut tai johdolle räätälöidyt tekstit ovat kiinnostavia tehtäviä. Samoin on antoisaa tuottaa isoja kokonaisuuksia ja isoja projekteja, kuten esimerkiksi nettisivuja tai erilaisia julkaisuja, joissa voi olla mukana isompikin tiimi. 

3. MITEN KIINNOSTUS HUIPPUJEN MINDSETIA KOHTAAN SYNTYI?

Pohdin, miten keskivertoihmisten ja huippujen ajattelu eroaa toisistaan. Kun en löytänyt kysymykseen vastausta, aloin lukea erilaisia tutkimuksia, huippujen elämäkertoja sekä haastatella erilaisia asiantuntijoita. Aihe nielaisi minut vuosiksi niin, että käytin siihen lähes kaiken vapaa-aikani. Työn edetessä oivalsin, että  löydöistä pitäisi koota sellainen paketti, josta on hyötyä myös muille. Näin syntyi Mindlions-konsepti.

Huippujen mindset vapauttaa käyttöön omia kykyjä yhä kasvavassa määrin. Kysymys ei ole mistään rakettitieteestä, vaan sellaisesta, jota kuka tahansa meistä voi oppia. Huippujen mindsetin omaksuminen vaatii halua asettua sellaiseen positioon, jossa suostuu nöyrällä ja avoimella mielellä tarkastelemaan omia käsityksiään ja ehdollistumiaan. Se edellyttää myös kykyä suostua toimimaan toisin kuin on siihen asti toiminut. Mikäänhän ei muutu, jos mikään ei muutu.

4. MITÄ HYÖTYÄ VALMENNUKSISTA ON YKSILÖLLE TAI ORGANISAATIOLLE?

Ehkä voisin vastata sanomalla, että mitä hyötyä innovatiivisesta, luovasta, inspiroituneesta ja toimintakontekstia hyvin analysoivasta ja hahmottavasta yksilöstä voi olla organisaatiolle tai maailmalle? Tai hänelle itselleen? Kysymys on siitä, miten meidän jokaisen potentiaali pääsisi esiin. Sen esiin saaminen tuottaa iloa, inspiraatiota, innovaatioita ja työssä jaksamista. Samalla huippujen mindset synnyttää uusia tapoja nähdä tuttuja ilmiöitä. Se parantaa analyysi- ja päätöksentekokykyä sekä innovatiivisuutta. Luova näkee tavallisen epätavallisesta näkökulmasta. 

Tekoälyn ja digitalisaation keskellä luovuudella ja innovatiivisuudella on valtava merkitys. Elämme (työ)elämän renessanssin aikaa. Kysymys on myös jostain sellaisesta, jota aikamme tarvitsee kipeästi, jotta pystymme ratkomaan paremmin päivänpolttavia ongelmia – niin yksilön, kansallisella kuin globaalillakin tasolla. Ja jotta löydämme avaimia yhä kasvavan masennuksen, uupumuksen ja mielenterveysongelmien torjumiseen ja helpottamiseen.

5. MITÄ MENTAALIVALMENNUS JA FILOSOFINEN PRAKTIIKKA OVAT?

Mentaalivalmennus ja filosofinen vastaanotto auttavat jalostamaan omaa ajattelutaitoa sekä parantamaan  analysointi- ja päätöksentekokykyä. Arkiajatteluamme leimaavat monet ajatusvirheet ja ehdollistumat, joiden läpi emme näe todellisuutta sellaisena kuin se on. Jos haluamme kehittyä, tarvitaan kopernikaanisia käänteitä – muutoksia omassa mielessä ja toimintatavoissa.

Filosofinen praktiikka on ajattelun kirkastamista, uusien näkökulmien löytämistä ja kriittisen ajattelun taidon omaksumista. Praktikko on tasavertainen asiakkaansa kanssa, työskentelee ilman mitään tiettyä metodia, mutta voi käyttää apuna sokraattista kyselyä, jonka avulla hän pyrkii auttamaan asiakasta ymmärtämään itseään ja maailmaa paremmin. Sekä filosofista vastaanottoa että mentaalivalmennusta voi käyttää myös työvälineenä stressitilanteissa.

6. MILLAINEN TAUSTASI ON?

Olen nuorena opiskellut taidemaalausta ja luovaa kirjoittamista. Maalasin tauluja öljyväreillä, kirjoitin novelleja ja runoja – ja teen kaikkea sitä toisinaan yhä vapaa-ajallani. Ajattelin nuorena, että minusta tulee joko filosofi tai taiteilija. Sokrateen ja Aristoteleen nimet vetivät puoleensa, mutta setäni rationalisoimana pyrin ja pääsinkin ensimmäisellä yrittämällä valtiotieteelliseen. Opiskelin siellä viestintää ja hallintotiedettä. Taide kiinnosti kuitenkin niin paljon, että opiskelin myös Taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua sekä Historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan puolella kirjallisuustiedettä. Ja sittemmin valmistuin filosofiseksi praktikoksi.

Koulutukseni on siis monialainen. En siksi koe mitenkään kummallisena sitä, että sama henkilö voi täysin uskottavasti tehdä töitä eri tehtävissä ja eri näkökulmilla. Päinvastoin. Taiteen ja tieteen miksaaminen on esimerkiksi nobelisteille yleinen ilmiö. Minuakin on kiehtonut tieteen lisäksi taide, hyvien tarinoiden ideoiminen ja toteuttaminen sekä itsetuntemuksen ja ajattelutaidon kehittäminen. Taide, puutarhanhoito ja maalaaminen ovat luovaa ja meditatiivista toimintaa, joka luo tarvittavan vastapainon älylliselle toiminnalle.

7. MILLAISIA TYÖROOLEJA SINULLA ON OLLUT?

Yrittäjänä olen kokenut erilaisia vaiheita lähes 30 vuoden aikana, samoin yritykseni Mediafocus. Isoimmillaan meitä oli kymmenkunta ja lisäksi työllistimme kymmeniä yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Mediafocuksessa olemme tuottaneet asiakaslehtiä, vuosikertomuksia, nettisivuja sekä erilaisia sisältöjä mukaan lukien valokuvat ja videot. Asiakkainamme on ollut isoja ja keskisuuria yrityksiä sekä esimerkiksi MTV3:n kaltaisia toimijoita.

Olen vuosien varrella tehnyt töitä todella monessa eri roolissa, kuten journalistin lisäksi projektipäällikkönä, tuottajana, kuvaussuunnittelijana, stailaajana, tv-juontajana ja -toimittajana sekä johdon konsultin roolissa. Olen kirjoittanut lukuisiin aikakauslehtiin Avotakasta Valittuihin Paloihin sekä tehnyt esimerkiksi yhteiskuntavastuu- ja vuosikertomustekstejä. Olen konseptoinut ja tuottanut kymmenittäin erilaisia julkaisuja eri alojen organisaatioille. Olen suunnitellut tv-mainoksia, tv-ohjelmien sisältöjä ja juontanutkin tv-lähetyksiä. Työhön on kuulunut myös viestintä- ja toimitusjohtajien mentaalivalmennusta. Viimeksi mainitussa on ollut isona apuna paitsi monipuolinen tausta myös se, että yrittäjyyden sivutuotteena oppii ymmärtämään liiketaloudellisia perusteita sekä asiakkaan näkökulman huomioimista. 

8. MIKSI PIDÄT TAIDETTA JA FILOSOFIAA TÄRKEÄNÄ MYÖS YRITYSELÄMÄSSÄ?

Jotkut kokevat taiteen ja filosofian tuomisen liike-elämään arveluttavana ja ehkä signaalina siitä, että on menty ”huuhaan” puolelle. Tuollainen tulkinta kertoo perehtymisen puutteesta, siitä, ettei ehkä ole ehtinyt syventyä siihen, mikä taiteen ja filosofian syvin olemus on.

Hyvin toimiva taide herättää ihmistä, eikä vain viihdytä. Filosofian tapaan se saa näkemään epäkohtia ja kyseenalaistamaan omaa ajattelua. Taide ja filosofia voivat laajentaa katsojan ymmärrystä kokemuksellisesti tehokkaammin kuin tiede tai tieto, jotka jäävät usein älyn tasolle, eivätkä aiheuta muutosta ihmisessä itsessään. Taide ylittää älyn, sillä äly ei tavoita kauneutta. Kauneus taas on ihmiselle samaa kuin lataus kännykälle. Kauneus ja rakkaus ovat sukua toisilleen, saman asian ilmenemispuolia. Varsin oleellisen äärellä siis ollaan. Filosofia taas kurkottaa syvälle, viisauteen.

Taide ja filosofia voivat näyttää meille ulottuvuuksia, joihin emme älyllä yllä ja joista emme itsessämme ole olleet tietoisia. Ei ole sattumaa, että maailman lahjakkaimmat tiedemiehet ja nobelistit harrastavat usein myös taidetta jossain muodossa; soittavat jotain instrumenttia tai maalaavat. Tällaisen monialaisuuden tunnetuin esimerkkihän on Leonardo da Vinci. Nyt tekoälyn tulon aikakautena spesialistien painottamisen sijaan onkin alettu taas arvostaa generalisteja ja puhua systeemisestä, kokonaisuuksia huomioivasta ajattelusta.

9. MITÄ KIRJOITTAMINEN SINULLE MERKITSEE?

Kirjoittaminen on keino hahmottaa omia ajatuksia, tunteita ja maailmaa. Opiskelin fiktiivistä kirjoittamista jo nuorena kirjailija Kosti Sirosen johdolla ja sain häneltä sytykkeen myös ajatella luovasti ja kyseenalaistavasti. Novellien ja runojen kirjoittamisesta siirryin 80- ja 90-luvun taitteessa tekemään ensimmäisiä lehtijuttujani Valituille Paloille. Samaan aikaan tein myös ensimmäisiä tekstejä organisaatioille henkilöstö- ja asiakaslehtiin. Valmistuttuani valtiotieteellisestä tein aiesopimuksen parin asiakasyrityksen kanssa ja perustin osakeyhtiön, jonka puitteissa aloin tuottaa kokonaisia julkaisuja. Taisin olla tuolloin valtsikan vuosikurssini ainoa nainen, joka lähti yrittäjäksi. Yrittäjyys ei ollut silloin niin yleistä kuin nykyään.

Kirjoittaminen on itselleni maalaamisen ohella luontainen tapa ”puhua”. Nautin esimerkiksi blogien ja kolumnien kirjoittamisesta – etenkin silloin, kun aihe on sellainen, jossa voi kirjoittaessa tehdä luovia ratkaisuja. Toisaalta on kiinnostavaa myös yhdessä graafikon kanssa suunnitella jotain visuaalista toteutusta. Kaikki luova tekeminen kiehtoo, siis myös esimerkiksi sisustaminen ja säveltäminen.

10. MIKSI LÄHDIT YRITTÄJÄKSI?

Rohkeus ryhtyä yrittäjäksi liittyi varmaan taustaani. Kasvoin poikatyttönä, joten samastuin Viisikko-kirjasarjan poikamaiseen Pauliin ja rohkeaan Peppi Pitkätossuun. Opin lapsuudessa ja nuoruudessa vaihtamaan auton jarrupaloja, osallistuin neppauskisoihin, ammuin jousella sekä leikin rosvoa ja poliisia poikien kanssa. Ehkä siksi aikuisena koin, etten istunut kaikin osin yhteiskunnan tarjoilemaan perinteiseen naiskuvaan.

Lapsena luin innolla Marsin ritareja, Tarzaneita ja Aarresaaren kaltaisia poikakirjoja, koska isäni kirjahyllyssä ei muita ollut. Äidiltä taas tuli sytyke runoudesta ja maalaamisesta. Nyt tuntuu vähän huvittavalta, että minuun vetosi nuorena naisena miehille tarkoitettu tv-mainos, jossa myytiin kenkiä, jotka oli tehty ”oman tiensä kulkijoille”.  Toisaalta myös runoilija Kahlil Gibranin herkkyys sekä toimittaja Paul Bruntonin ”etsijän” mentaliteetti innoittivat nuorena. Halusin tietää, mikä on totuus eri asioista. Sama uteliaisuus kantaa minua yhä. Jokainen päivä on mahdollisuus oppia uutta.

Takaisin ylös