JÄÄKIEKON KULTAMITALI VOITETTIIN UUDENLAISELLA JOHTAJUUDELLA

Leijonat kultaan luotsannut jääkiekkovalmentaja Antti Pennanen näytti esimerkillään, että paras tulos ei synny puristuksesta vaan virtaavuuden tilasta.

Kun pohtii huippu-urheilun johtamista, mieleen piirtyy helposti kuva huutavasta valmentajasta, fläppitauluista, tiukasta kontrollista ja armottomasta analyysistä. Sitten kuvaan astuu Antti Pennanen, joka johtaa Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruuteen – ja puhuukin läsnäolosta ja flow-tilassa pysymisestä.

Mieleen nousee kysymys: Onko urheilumaailma johtajuudessa jo askeleen edellä yritysmaailmaa?

Pennasen haastattelusta (HS Visio 7.6.2026) laitoin merkille mielenkiintoisen asian hänen taustastaan: jääkiekkovalmentaja on käynyt läpi Tommy Hellstenin viisivuotisen terapiakoulutuksen sekä työskennellyt kohtaamistaitoihin erikoistuneena terapeuttina – vaikkakin praktiikka on nyt sattuneesta syystä tauolla.

Juuri kohtaamis- ja vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa, kun tiimejä valmennetaan huippusuorituksiin.

Pennanen mainitsee haastattelussa erikseen Alexander Barkovin ja Mikael Granlundin kertoen, että he haluavat nimenomaan nostaa aina muita. Barkovilla ja Granlundilla on myös Pennasen mukaan erinomainen kyky olla läsnä ja sanomatta muille pahasti: ”Kenelläkään ei ollut vaikea olla heidän kanssaan. Kun kaikilla oli hyvä olla, eikä tarvinnut pelätä, niin flow-tila tuli helpommin.”

Ihminen on luovimmillaan ja suorituskykyisimmillään silloin, kun häntä ei johdeta pelolla, vaan hyväntahtoisella katseella. Hyvä johtaja auttaa myös olemaan rohkea sekä ymmärtää, mistä luovuudessa on kysymys.

KUN SISÄINEN KRIITIKKO VAIKENEE

Mitä flow-tilassa oikeastaan tapahtuu? Se on tila, jossa ihmisen sisäinen kriitikko vaikenee. Kun suorittamisen pakko ja epäonnistumisen pelko väistyvät, mieli vapautuu.

Ihmisen luovuus vaatii sitä, että mieli saa vaeltaa vapaasti. Kun mieli vapautuu tietoisista, mekaanisista tehtävistä, aivoissa aktivoituu niin sanottu default mode network – aivojen lepotilaverkosto. Juuri tämän verkoston toimiessa syntyvät uusien asioiden yhdistelmät ja ne kaikkein nerokkaimmat oivallukset, uudet ideat ja strategiset läpilyönnit. Monasti tätä tilaa kuvataan sanoilla ei-tietämisen tila.

Mutta tässä piilee nykyjohtamisen suurin paradoksi: Miten ihmeessä tällainen vapaan mielen tilan löytäminen istuu yhteen nykyisten tehokkuuden, jatkuvan suorittamisen ja tavoitettavuuden ihanteiden kanssa? Tai sen kanssa, että usein arvostamme analyysikykyä ja järkeä ylitse muun.

Vanha tehokkuusajattelu perustuu illuusioon kontrollista sekä järjen ja päättelyn ylivoimasta. Jos johtaja yrittää kontrolloida ja analysoida kaikkea, hän tukkii samalla oman ja alaistensa aivojen luovan verkoston. Uuden ajan innovatiivinen johtaja taas keskittyy luomaan tilan, jossa virtaus on mahdollinen.

Ja tuo tila syntyy kohtaamisessa.

KAKSI TAPAA KUUNNELLA: RATKAISE TAI YMMÄRRÄ

Kohtaamistaidot, kuten kyky kuunnella ja kysyä hyviä kysymyksiä eivät synny itsestään. Jotta johtaja voi luoda tilan luovuudelle ja flow-tilalle, hänen on esimerkiksi opittava kuuntelemaan tavalla, joka avaa ovia sen sijaan, että sulkisi niitä.

Osallistuin hiljattain dialogin taitoja ja yritysetiikkaa johtoryhmille kouluttavan Kristof Van Rossemin Master Class -kurssille. Van Rossem kuvasi hienosti sitä, miten monin eri tavoin ihminen voi kuunnella.

Kun haluamme parantaa kohtaamistemme laatua, voimme tietoisesti valita, miten kuuntelemme. Van Rossem nimesi kolme erilaista kuuntelun tapaa, joista seuraavassa esittelen kaksi.

Kumpikin alla esitellyistä kuuntelemisen tavoista on arjen johtamistyössä tarpeellinen. Uuden ajan innovatiiviselta johtajalta vaaditaan taitoa tunnistaa, kumpaa kuuntelun tilaa kulloinenkin kohtaaminen ja tilanne kaipaavat.

1. Kuuntelu, jotta voisit ratkaista (Full way of listening)

Tämän kuuntelutavan ytimessä on oma ajattelusi. Kun kuuntelet ratkaistaksesi, ennakoit aktiivisesti toisen sanomisia, teet oletuksia, summaat kuulemaasi ja painat mieleesi avainsanoja. Peilaat kuulemaasi suoraan omaan ajatteluusi ja teet sen pohjalta kuulemastasi diagnoosin.

Etenkin kokeneet asiantuntijat käyttävät edellä kuvattua kuuntelutapaa työssään, koska se on erittäin nopea ja tehokas tapa toimia. Tällainen kuuntelu onkin parhaimmillaan tilanteissa, joissa täytyy kerätä nopeasti tietoa ja tarvitaan välittömiä toimia – aivan kuten lääkärien, tutkijoiden tai vaikkapa putkimiesten työssä.

Tässä kuuntelun tavassa on kuitenkin johtamiselle suuri riski: kun keskityt vain ratkaisemaan ongelmaa, saatat menettää aidon kosketuksen toiseen ihmiseen.

2. Kuuntelu, jotta ymmärtäisit (Empty way of listening)

Tämä jälkimmäinen kuuntelun tila on lähempänä sitä kuuntelun tilaa, joka avaa portit yhteiselle luovuudelle. Lähtökohtana on nyt läsnäolo ja ei-tietämisen tila. Se vaatii johtajalta rohkeutta astua hetkeksi ulos valmiiden ratkaisujen ja asiantuntijuuden roolista.

Ymmärtämiseen pyrkivän kuuntelun tilassa olet täysin avoin ja herkkä havaitsemaan kaiken, mitä ympärillä tapahtuu: aistit energian, ympäristön estetiikan, tunteet sekä kohdattavan ihmisen kehonkielen ja äänensävyn.

Samalla pysyt koko ajan tietoisena toisen ihmisen lisäksi myös siitä, mitä sinussa itsessäsi tapahtuu. Et kiirehdi diagnosoimaan tai korjaamaan mitään, vaan luot tyhjän tilan, jossa toisen ihmisen ajattelu saa vapaasti rakentua ja tulla kuulluksi.

KUMMAN TILAN VALITSET?

Kun Leijonat johdettiin kultaan, käytettiin epäilemättä kumpaakin kuuntelun tyyliä. Mutta siinä missä perinteinen johtaminen usein nojaa lähes yksinomaan ongelmanratkaisuun (Full way), Pennasen esimerkki osoittaa, että suurimmat läpilyönnit vaativat kykyä siirtyä tyhjään, ymmärtävään kuunteluun (Empty way) ja sitä kautta rakentuvaan yhteisen luottamuksen tilaan.

Kun johtaja uskaltaa luottaa tiimiinsä, sinne syntyy sisäinen, hyväntahtoinen henki. Silloin myös tiimin jäsenten päänsisäinen kriitikko voi vaieta. Ja vasta silloin aivojen luova verkosto aktivoituu ja syntyy tila, jossa flow ja todellinen innovatiivisuus voivat virrata vapaasti.

KOHTI INNOVATIIVISTA JOHTAJUUTTA

Pennasen näkemykset eivät ole liike-elämään sopimatonta ”höttöä”, vaan kovinta mahdollista tulosjohtamista – sen todistaa kultamitali jääkiekkojoukkueen ja Pennasen kaulassa.

Kyse on ajattelun laadun ja kohtaamisen tasosta, johon on panostettu.

Tätä uudenlaista, syvää ja tietoista johtajuutta tarvitaan yritysmaailmassa juuri nyt enemmän kuin koskaan, kun navigoimme tekoälymurroksen ja jatkuvan muutoksen keskellä.

Siksi tuntuukin innostavalta tuoda esiin, että olemme rakentaneet yhdessä Tommy Hellstenin, Annika Vilkin ja Keskuskauppakamarin kanssa Certified Innovative Leader -koulutusohjelman. Siellä perehdymme juuri siihen, mistä innovatiivisuus ja luovuus kumpuavat: siirtymisestä läsnäoloon, kohtaamisen taitoon sekä johtamaan virtausta.

Sillä loppujen lopuksi johtajan tärkein työkalu on hänen oma ajattelunsa – ja kykynsä kohdata toinen ihminen.

Lue lisää Certified Innovative Valmennuksesta.