OLETKO ORGANISAATIOSI EDISON VAI TESLA?

Miksi johtajan suurin riski on kyvyttömyys painaa oman mielensä reset-nappia?

Vastaus piilee kahden historian tunnetuimman keksijän, Thomas Edisonin ja Nikola Teslan, perustavanlaatuisessa erossa.

Edison oli aikansa juhlittu ja menestynyt johtaja, joka kannatti tasavirtaa. Kun Tesla kehitti vaihtovirtaan perustuvaa järjestelmää, Edison suhtautui siihen epäluuloisesti ja puolusti tasavirtaa. Edisonin tarina muistuttaa siitä, miten aiempi menestys voi vaikeuttaa uuden ajattelutavan hyväksymistä.

Edison ei suinkaan ollut ainoa, joka sokeutui omille ennakkoluuloilleen. Kirjoittamassaan omaelämäkerrassa Elämäni keksinnöt Tesla on kertonut, miten kerta toisensa jälkeen ihmiset epäilivät hänen keksintöjään.

Teslan mukaan yksi patenttiviraston tarkastaja puhkesi nauruun, koska ei uskonut Teslan esittelemän laitteen kehittämisen olevan ylipäätään edes mahdollista – ja toinen virkailija vakuuttui vasta, kun näki laitteen omin silmin toiminnassa.

LIIAN NOPEITA ANALYYSEJA

Tesla kohtasi vastaavaa epäluuloa läpi koko uransa. Elämäkerrassaan hän kuvaa tapaamistaan entisen avustajansa Charles F. Scottin kanssa, joka toimi sähköinsinööritieteen professorina Yalen yliopistossa.

Innoissaan Tesla esitteli professorille uutta kehittämäänsä turbiinia, jonka uskoi mullistavan koko maailman energiantuotannon. Teslan mukaan Scott hieroi leukaansa, katsoi mietteliäänä poispäin ja totesi tylysti: ”Siinäpä vasta iso kasa romua” –  ja käveli pois.

Sama toistuu edelleen tänä päivänä.

”SE EI OLE MAHDOLLISTA”

Helsingin Sanomissa ilmestyi 8.9. mielenkiintoinen artikkeli Suomalainen huippukeksijä haastaa Einsteinin teorian suomalaisesta keksijästä ja Millennium-palkitusta tekniikan tohtori Tuomo Suntolasta. Hän kehitti atomikerroskasvatuksen (ALD), jota käytetään tietokoneiden ja älypuhelinten mikropiirien valmistuksessa. Niitä ilman eivät nykyaikainen älypuhelin tai tietokone toimisi.

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan kyseessä on keksintö, jota on sanottu jopa merkittävimmäksi suomalaiseksi teolliseksi keksinnöksi kautta aikojen. Mutta asiantuntijoiden reaktio oli Suntolan mukaan yllättävä:

”Kun esitin menetelmän ensi kerran, sain kuulla pian, että se ei ole mahdollinen. Nyt se mahdollistaa sen, että peukalonkynnen kokoiselle alueelle saadaan yli kymmenen miljardia transistoria.”

Suntolan tarina havainnollistaa tätä tuttua ihmismielen haastetta. Kun vakiintunut malli kohtaa ongelman, ajaudutaan usein korjailemaan ”oireita” eli säätämään ”apuparametreja” sen sijaan, että uskallettaisiin kyseenalaistaa itse perusoletukset.

Kuten Suntola osuvasti totesi: ”Näin oletus ei koskaan joudu koetukselle.”

Ja kuitenkin juuri perusoletusten koetteleminen on monesti johtanut mullistaviin keksintöihin.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että jokainen vallitsevan näkemyksen haastaja olisi oikeassa. Uuden ajatuksen arvo ratkaistaan lopulta näyttöjen ja testaamisen kautta.

TUNNISTA ASIANTUNTIJAN ANSA

Miksi asiantuntijat epäonnistuvat yhä edelleen uusien läpimurtojen tunnistamisessa?

Asiantuntijakaan ei ole immuuni omien oletustensa vaikutukselle. Erehdymme, koska olemme niin sidoksissa oman aikamme vallitseviin uskomuksiin, teorioihin ja auktoriteetteihin, ettemme tunnista omien ajatustemme sokeita pisteitä.

On hyvä kääntää katse sisäänpäin. On hyvä kyseenalaistaa omat automaattiset ja totutut ajatusmallit.

On hyvä myös ’painaa oman ajattelunsa reset-nappia’ ja päivittää käsityksiään luopumalla ajatuksista, jotka osoittautuvat vanhentuneiksi. Tällainen ajattelun päivittäminen luo tilaa uusille oivalluksille ja innovaatioille.

Emme kuitenkaan kykene keksimään uutta ”vaihtovirtaa”, jos emme suostu kyseenalaistamaan tutulta ja turvalliselta tuntuvaa ”tasavirtaa”.

Johtajan ongelma ei ole se, ettei hän tiedä tarpeeksi. Ongelma voi olla siinä, ettei hän huomaa, milloin hänen oma tulkintakehyksensä ohjaa sitä, mitä hän pitää mahdollisena.

TARVITSEMME AJATTELUN RESET-NAPPIA

Kun huomio siirretään ulkoisten asioiden arvostelusta oman ajattelun arviointiin, syntyy edellytyksiä kehitykselle. Uudistuminen vaatii kykyä myöntää, ettei ongelma välttämättä ole itse ideassa, vaikka emme sitä arvostaisi – vaan siinä linssissä tai koordinaatistossa, jonka läpi ideaa katsomme.

Uskallatko sinä painaa mielesi reset-nappia ja katsoa organisaatiosi haasteita uusin silmin?

Ensi tiistaina 15.9. käynnistyvässä Keskuskauppakamarin kanssa järjestettävässä Certified Innovative Leader -valmennuksessa opimme tunnistamaan ajattelumme sokeita pisteitä ja vahvistamaan kykyämme johtaa innovointia.

Vielä mahtuu mukaan. Lue lisää ja varmista paikkasi mukaan valmennukseen tästä linkistä!