• AJATTELUTAITO, • FILOSOFINEN PRAKTIIKKA, • HUIPPUJEN MINDSET, • Innovaatiot

UUTTA AJATTELUA SYNTYY KYSEENALAISTAMALLA

16.2.2026

Lukuaika
1

Missä tekoäly häviää ihmiselle? Entä miksi Sokrates ja filosofinen praktiikka liittyvät nyt liike-elämään enemmän kuin koskaan ennen?

 

”Tekoälyn tuoma murros huutaa ajattelua, mutta onko kenelläkään aikaa ajatella?” otsikoi HS:n vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi hienon kolumninsa. Uuden ajattelu on hidasta, mutta työpaikoilla ei ole aikaa ajatteluun – vaikka juuri siihen aikaa pitäisi nyt varata.

Miksi?

Tekoälyn ja ihmisen ajattelu poikkeavat merkittävällä tavalla, on suomalainen professori Teppo Felin kirjoittanut. HS käsitteli tätä väitettä Niclas Storåsin erinomaisessa jutussa, jossa todettiin, ettei tekoälykehitys pysty luomaan meille uutta Albert Einsteinia.

Syy on se, että kielimallit peilaavat menneisyyttä hienosti, mutta eivät pysty luovuuteen tai kyseenalaistamiseen ollenkaan niin hyvin.

Kielimalli ei ole hyvä keksimään epätodennäköisiä kysymyksiä. Se ei esitä täysin uudenlaisia ajatuksia tai kysy sellaisia kysymyksiä, joita kukaan muu ei ole aiemmin esittänyt.

Siksi tarvitaan innovatiivisia – ajattelemaan harjautuneita ihmisiä – sellaisia kuin filosofista taitoa omaavat johtajat ja asiantuntijat.

 

LIIKE-ELÄMÄ TARVITSEE TEKOÄLYN AIKAKAUTENA SOKRATEEN PERINTÖÄ

Sokrates on nyt ajankohtaisempi kuin aikoihin. Hän nimittäin loi innovatiivisuuden perustan jo 2 400 vuotta sitten opettamalla, että syvällinen ymmärrys ei synny vastaamalla, vaan kysymällä.

Sokrateen metodi oli yksinkertainen mutta radikaali: se auttoi ihmisiä tarkastelemaan omia oletuksiaan, paljastamaan ristiriitaisuuksia ja lopulta kasvattamaan oman ajattelunsa laatua.

Sokraattinen dialogi ei siis vastaa kysymyksiin – vaan paljastaa sen, mitä emme ole ennen nähneet. Näin syntyy ajattelun epävarmuutta, ja juuri tästä epämukavuuden tilasta taas poikii usein todellisia oivalluksia.

Uudet ideat eivät synny vain siten, että faktojen, tiedon tai kokemuksen määrä lisääntyy. Päinvastoin. Ne syntyvät silloin, kun olemme valmiita kyseenalaistamaan sen, mitä olemme aina pitäneet itsestäänselvyytenä. Kun olemme valmiit katsomaan maailmaa uusin silmin.

Siksi innovatiivisuudessa puhutaan ei-tietämisen tilasta tai ihmettelyn taidosta.

Pulmana on se, että emme ole oppineet tutkimaan ja kyseenalaistamaan omaa ajatteluamme tai heittäytymään ei-tietämisen tilaan, vaan uskomme, että ongelmanratkaisukykymme on suorassa suhteessa älykkyyteen ja tiedon määrään. Kunhan siis vain älykkyytemme ja kokemuksemme määrä kasvaa, olemme lähempänä ratkaisua.

Todellisuudessa käy monesti juuri toisinpäin.

 

EINSTEININ ONGELMA ON MYÖS MEIDÄN ONGELMAMME

Einstein itse on hyvä esimerkki siitä, miten kokemus ja tieto voivat tuhota innovatiivisuutta.

Lisääntyneen kokemuksen ja tiedon myötä Einsteinin oli yhä vaikeampi rikkoa sääntöjä ja ajatella ”harhaoppisia” ajatuksia. Aiemmin kapinallisesti ajatellut Einstein alkoi jäädä omien päänsisäisten sääntöjensä, viitekehystensä ja ennakkokäsitystensä uhriksi.

Innovatiivinen ajattelu ei nimittäin ole faktatiedon käyttöä tai jalostamista tai kokemusta, vaan uusien näkökulmien tuottamista.

Todellinen muutos ei tule siitä mitä tiedämme, vaan siitä miten kyseenalaistamme sen, miten tiedämme mitä tiedämme. Ja tiedämmekö ylipäätään sen, mitä ajattelemme tietävämme?

 

PARADIGMAN MUUTOS ON VALLANKUMOUS

Filosofi Thomas Kuhn esitti jo aikoinaan, että tiede ei etene vain kerryttämällä lisää tietoa, vaan paradigman muutoksen kautta: siinä vanha käsitys romuttuu ja uusi syntyy.

Paradigman vaihto ei tapahdu siksi, että keräämme lisää todisteita vanhasta mallista. Ei, vaan se tapahtuu silloin, kun koko malli asetetaan kyseenalaiseksi.

Tässä piilee tärkeä ero.

Uudet ajatukset eivät synny siitä, että pysymme tiukasti vanhan ajattelun reunaehdoissa ja vain laajennamme niitä. Ne syntyvät siitä, että katsomme rajoituksia, ennakko-oletuksia ja rajoja ja asetamme ne kyseenalaisiksi.

Juuri tästä löytyy loputtomasti esimerkkejä. Einsteinin suhteellisuusteoria esimerkiksi syntyi siten, että hän uskalsi kyseenalaistaa kauan vallitsevana olleen Newtonin ajatuksen siitä, että aika on vakio. Tällaisen itsestäänselvyytenä pidetyn ajatuksen kyseenalaistaminen vaatii rohkeutta ja kykyä irtautua opitusta.

Einsteinin tilannetta voi verrata siihen, että nyt pitäisi kyseenalaistaa evoluutioteoria tai luonnonvalinta.

 

AJATTELUN LAATU ON RATKAISEVAA

Kun tekoäly voi hoitaa monia rutiininomaisia tehtäviä tai suoltaa yhteenvetoja ihmistä nopeammin aiemman tiedon pohjalta, ihmistä tarvitaan nyt eri tehtäviin kuin aiemmin.

Työelämässä, innovaatioissa ja johtamisessa tarvittavat taidot eivät ole enää vain teknisiä tai tiedollisia.
Niissä tarvitaan:

  • Analyyttistä ajattelua – kykyä erottaa oleellinen epäoleellisesta
  • Kriittistä ajattelua – kykyä kyseenalaistaa omat ja muiden oletukset
  • Luovaa ajattelua – kyky nähdä uusia yhdistelmiä ja mahdollisuuksia

Edellä mainitut kolme kykyä eivät ole vain kilpailuetuja – ne ovat edellytys sille, ettemme jää kiinni menneisiin käsityksiin ja toimintamalleihin, kun maailma ympärillä muuttuu.

 

NYT KAIVATAAN AJATTELUN JOHTAJIA

Ajatteluamme ohjaavat paljolti oletukset, tavat ja vaistot. Se mikä tutkimusten mukaan loistaa poissaolollaan on avoin mieli.

Uudet ajatukset taas syntyvät tyypillisesti kolmessa vaiheessa:

  1. Epäily, epämukavuus ja hämmennys
    – vanha käsitys ei enää toimi
  2. Kysymysten muuttuminen
    – ei etsitä lisää tietoa, vaan kysytäänkin: miksi ajattelen näin?
  3. Uusi järjestys
    – syntyy tilanne, jossa voimme nähdä asiat toisin

Ajattelun kehittäminen ei ole vain tiedon lisäämistä, vaan ajattelun laatua uudelleen muovaavaa metatyötä. Ja juuri sitä filosofinen praktiikka tekee: se ei anna valmiita vastauksia, vaan auttaa kysymään parempia kysymyksiä.

Parempien kysymysten kautta syntyy uudenlaisia vastauksia ja oivalluksia.

Maailma, jossa teknologia ja tieto lisääntyvät nopeasti, tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan ihmisiä, jotka osaavat ajatella itsenäisesti, haastaa oletuksia ja rakentaa uutta johtamalla ajattelun laatua.

Miksi? Koska uudet ideat ovat ajatuksia, jotka syntyvät siitä, että uskallamme katsoa totuttujen rajojen yli.

Sokrateen jalanjäljissä kulkeville on tilausta.

 

Olen avannut filosofisen praktiikan. Ota yhteyttä ja varaa itsellesi aika ajattelun kehittämiseen.

Kuvat: Shutterstock 

Haluatko saada uusimmat artikkelit sähköpostiisi?