TIEDÄTKÖ, MISSÄ IKÄVAIHEESSA JOHTAMASI YRITYS ON?

Mikäli yrityksen elinvaiheita ei tunnista, johtaja tai yrittäjä voi sortua samaan harhaan kuin Titanicin matkustaja.

Aina ei tule ajatelleeksi, että yritykset kasvavat ja elävät kuin ihminen, mutta tekevät myös samoja virheitä. Yritykset vanhenevat markkinoilla, mutta se mikä usein jäykistyy ja estää uudistumisen, on organisaatio – tapa ajatella, johtaa ja toimia.

Siksi organisaatioiden avainhenkilöiden olisi hyvä tunnistaa kaksi tärkeää asiaa: Ensinnäkin se, missä elinvaiheessa yritys on. Toiseksi se, millainen mindset itsellä ja organisaatiossa on. Ja kolmanneksi se, miten nämä kaksi sopivat yhteen – eli tukeeko organisaation ajattelu- ja toimintatapa juuri sitä elinvaihetta, jota yritys markkinoilla elää.

Yrityksen elinvaihe olisi hyvä huomioida myös rekrytoinneissa. Helmi Muhonen kirjoittaa Helsingin Sanomissa siitä, miten yrityksen ei kannattaisi aina valita tutulta ja turvalliselta tuntuvaa hakijaa, vaan potentiaaliltaan ja kompetenssiltaan aidosti paras. Ja tilanteeseen sopivin. Tämä viimeinen seikka taas linkittyy yrityksen elinvaiheisiin.

Taloustieteen professori Aswath Damodaranin mukaan yrityksen elämänkaareen kuuluu useita vaiheita: yritykset syntyvät, kasvavat, saavuttavat kypsyyden ja sitten hiipuvat ja kuolevat. Aivan kuten me ihmisetkin.

Kun perustin yritykseni  Mediafocuksen 30 vuotta sitten vuonna 1995, Suomessa elettiin laman jälkeistä voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. Yritysten perustamisaktiivisuus oli kasvussa, mutta ei vielä nykyisellä tasolla. Tuolloin uusia yrityksiä perustettiin vuosittain 22 000, kun nykyään vastaava luku on 35 000-40 000.

Vuonna 1995 perustetuista yrityksistä arviolta vain 3–5 % on enää toiminnassa. Suomalaisen yrityksen keskimääräinen elinikä on tällä hetkellä noin 5–7 vuotta. Monet yritykset lopettavat jo ensimmäisinä vuosina, mutta toisaalta osa jatkaa vuosikymmeniä, mikä nostaa keskiarvoa.

Joka tapauksessa vain osa yrityksistä selviää murrosikään.

ERILAINEN JOHTAJA ERI VAIHEISIIN

Eri ikävaiheessa olevat yritykset tarvitsevat erilaista johtamista organisaatiossa.

”Ne ominaisuudet, jotka tekevät hyvän johtajan nuoressa yrityksessä, eroavat selvästi niistä, joita vaaditaan kypsän yrityksen toimitusjohtajalta”, Damodaran sanoo.

Kun startup tarvitsee visionäärisen johtajan, joka osaa pukea yrityksen tarinan vetäväksi tarinaksi, murrosikään ehtinyt yritys tarvitsee toisenlaista otetta organisaatiolta ja sen johtamiselta:

”Mitä murrosikäinen tekee? Uskomattoman typeriä asioita”, Damodaran sanoo viitaten teini-ikäisen tapaan pursuta tulevaisuuden uskoa, mutta ”olla ajattelematta tekojensa seurauksia”.

Nuori kasvuyritys tarvitsee rakentajan, joka varmistaa, että palvelut rullaavat ajallaan ja että kaikki saadaan toimimaan käytännössä. Organisaation sudenkuoppia on useita. Monasti esimerkiksi ajatellaan, että voitot tulevat nopeasti. Todellisuudessa hyvät asiat tapahtuvat hitaasti ja huonot nopeasti.

Hyvä esimerkki on Google vuosilta 2002–2020. Vuonna 2020 Google teki vuodessa kahdeksan vuoden liikevaihdon. Toisin sanoen vei lähes kymmenen vuotta ennen kuin yritys oli huipulla.

Nuoressa yrityksessä johtaminen on usein hapuilevaa, koska monesti joku yrityksen perustajista nimetään toimitusjohtajaksi. Oma asiantuntemus itse substanssin suhteen voi olla rautaista, mutta kokemus projektien ja henkilöstön johtamisesta tai hyvästä asiakaspalvelusta voi olla vielä ohutta – eli organisaation kyvykkyydet ovat kesken.

Eikä tämä aina ole edes ikäkysymys. Tunnetun talouslehti Forbesin mukaan kun vielä vuonna 2010 vain 36 % yrityksistä kilpaili asiakaskokemuksella, vuonna 2018 niin teki jo 89 % yrityksistä.

Peräti 80 % yrityksistä uskoo toimittavansa asiakkailleen ”huippukokemuksia”, mutta vain 8 % asiakkaista on samaa mieltä.

Kokemus omasta asiakaslähtöisyydestä on siis useimmiten organisaation sisällä oleva, katteeton mielikuva.

AIKUISVAIHEEN LYHYT KUKOISTUS

Jos idealle löytyy markkina, yritys pääsee varttumaan aikuisvaiheeseen. Kypsässä vaiheessa oleva yritys hyötyy johtajasta, joka osaa varmistaa, että menestys jatkuu ja pysyy yllä mahdollisimman pitkään – sillä mikään ei jatku ikuisesti. Kypsyysvaihe kestää aikansa, ja taittuu sitten myöhäiskeski-ikään.

Kun yritys on keski-iässä, sen toimintaympäristössä on monesti tapahtunut jo niin paljon muutoksia, että sen liikevaihto alkaa hiipua.

Organisaatiossa vanhaan tapaan toimiminen ei yksinkertaisesti enää kannata.

Muutosvaihe on henkisesti raskas, sillä tietynlaisiin töihin voi kiintyä ja niistä luopuminen ei ole aivan helppoa. Ulkoiset muutokset voivat olla myös hallitsemattoman nopeita. Koronapandemia esimerkiksi muutti monien alojen toimintaa aikaansaaden rajun digiloikan. Tiettyjen alojen yritykset hyötyivät koronasta, toiset kärsivät.

AITOA KEHITYSTÄ VAI PELKKÄ FACELIFT?

Muuttunut toimintaympäristö vaatii muutoksia organisaatiossa, mutta myöhäiskeski-ikäiselle yritykselle muuttumisesta on tullut vaikeaa. Usein yrityksen perustajat ja omistajat vanhenevat yrityksensä mukana. Tutulla tavalla toimiminen houkuttaa, ja sen seurauksena organisaatio voi alkaa näyttää ulkopuolisten silmissä vanhanaikaiselta.

Tilanteeseen etsitään joskus helppoa ratkaisua ja pikalääkettä yrityskaupoista. Esimerkkinä Damodaran mainitsee Walmartin, joka osti Flipkart-nimisen startupin näyttääkseen itse nuoremmalta ja siltä, että on yhä mukana kilpailussa.

”Jos katson satoja Yhdysvaltain suurimpia yrityksiä, sanoisin että 60–70 prosenttia niistä investoi rahaa uuteen bisnekseen ja uskallan melkein vannoa, että kaikki ne rahat palavat ilmaan”, Damodaran ennustaa.

Damodaranin mukaan yrityksen omistajien olisi viisainta hyväksyä yrityksen elinkaaren mukainen vaihe, ja tyytyä nauttimaan työnsä hedelmistä sen sijaan, että yrittää epätoivoisesti tehdä faceliftiä ja näyttää väkisin nuoremmalta. On esimerkiksi toivotonta yrittää myydä työhevosia tilanteessa, jossa traktori on jo korvannut hevoset. Vaikka myynti hoituisi kuinka pedantisti ja tyylikkäästi tahansa, ei kyseiselle palvelulle yksinkertaisesti vain enää ole kysyntää – ja tosiasia on syytä myöntää.

Tarjonta ei luo kysyntää.

YHÄ LYHYEMPI ELINKAARI

Kun ihmisten elinikä pitenee jatkuvasti, yritysten elinikä taas on Damodaranin mukaan laskusuunnassa. Aiemmin yritykset pysyivät elossa puolesta vuosisadasta vuosisataan ja ylikin, nyt Damodaran kertoo arvioivansa etenkin teknologiayritysten ikää koiranvuosissa. Ne kasvavat huippunopeasti, mutta säilyttävät kypsyyden vain lyhyen hetken ja kuolevat sitten pois.

Esimerkiksi Yahoo kasvoi 100 miljardin arvoon vain seitsemässä vuodessa, kun taas GE:ltä meni saman saavuttamiseen 50 vuotta. Toisaalta Yahoo päätyi startupista kuoleman rajalla hoippuvaksi 25 vuodessa.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii kykyä muuttua ja kehittyä, ja se organisaatioilta usein puuttuu – ihan kuin ihmisiltäkin.

MINDSET RATKAISEE, MISSÄ VAIHEESSA PYSÄHDYT TAI UUDISTUT

Damodaranin mukaan vaihtoehtoisia suhtautumistapoja yrityksen vanhenemiseen ja hiipumiseen on useita: hyväksyminen, kieltäminen, epätoivo tai se, että johtaja ja organisaatio kykenevät uudestisyntymään henkisesti. Liiketoimintaa voi uudistaa tai suunnata itse johtajana kokonaan uusille alueille.

Johtajien mindsetin muutos voi siis pelastaa yrityksen hiipumiselta. Se kuitenkin vaatii organisaatiolta uusien ajattelutapojen omaksumista kohti innovatiivisempia ja luovempia toimintamalleja. Nykyisessä volatiilissa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa joustava ja kehittyvä mindset on yhä suurempi menestystekijä.

Ellei pidä varaansa, omalle yritykselle tai organisaatiolle voi käydä yhtä hullusti kuin Titanicin hyttiin linnoittautuneille ihmisille, jotka heittäytyivät pelastuslautan tarjoamaan tuntemattomaan vasta aivan viime hetkellä. Tuntui turvallisemmalta maata lämpimässä vuoteessa siihen asti, kunnes valot sammuivat.

LÄHTEITÄ JA LISÄÄ LUETTAVAA:

Aswath Damodaran: The life cycle of firms
Julius Reynolds: Aswath Damodaran: The life cycle approach to company valuation

Kuva: Shutterstock