SANKARUUDEN SALATTU YDIN

Viime aikoina on keskusteltu jonkin verran siitä, onko taiteella paikkaa yhteiskunnassa. Esimerkiksi sankaruuden käsite saa kuitenkin uusia ulottuvuuksia, kun sitä katsoo taiteen ja filosofian silmälasien läpi. Samalla löytyy kiinnostava näkökulma niin rohkeuteen kuin johtajuuteenkin.

Tulevana filosofisena praktikkona pidän yhtenä sankarina Sokratesta, joka tiesi olevansa muita viisaampi ainoastaan siinä, että tiesi ettei tiedä. Sokrates oli siis selvillä omasta tietämättömyydestään, ja siten myös muita ihmisiä todellisuudentajuisempi.

Taiteen tarjoama sankarin arkkityyppi lähenee mielenkiintoisella tavalla Sokratesta. Taiteessa sankari on nimittäin usein se, joka uskaltaa katsoa totuutta paljastavien silmälasien läpi, olipa kysymys sitten omista ajatuksista tai jostain ulkopuolella olevasta.

John Carpenterin ohjaama elokuva They Live antaa maistiaisen edellä kerrotunlaisesta sankaruudesta. Siinä sankariksi päätyy mies, joka ei todellakaan kuvitellut sellaiseksi tulevansa.

Kaikki käy sattuman kautta. John Nada -niminen mies löytää sattumalta vanhasta, hylätystä kirkosta laatikollisen aurinkolaseja, joista paljastuu outo ominaisuus: ne päässä näkee asiat vailla ideologioita ja piilomerkityksiä, sellaisina kuin ne ovat.

Ihmeekseen Nada huomaa, että jos esimerkiksi katsoo kaunista naista esittävää värikästä julistetta nuo lasit päässä, julisteen kohdalla lukee sanat ”Mene naimisiin ja lisäänny”. Jos taas katsoo kädessä oleva seteliä, siinä lukee ”Tämä on jumalasi”. Ilmiötä kummasteleva Nada pyytää ystäväänsä katsomaan aurinkolasien läpi, mutta tämä ei halua.

MIKSI EI-KUKAAN/EI-MITÄÄN ON MERKITTÄVÄ HENKILÖ?

John Nadan sukunimi tarkoittaa espanjaksi ei mitään tai nolla. Koska hän ei ole kukaan, hän voisi olla kuka tahansa meistä.

Nadalla, tällä ”ei millään”, on ratkaiseva osuus siinä, miten kaupungin asukkaille selviää totuus siitä, minkä orjuudessa he elävät. Nada näet uskaltaa katsoa maailmaa todellisuuden paljastavien silmälasien läpi – ja tekee siksi sellaisia havaintoja, joita muut eivät huomaa.

Näin siitä henkilöstä, joka uskaltaa katsoa todellisuutta, tulee pakosta sankari.

Nada havahtuu siihen, että ihmiset elävät eräänlaisessa tiedostamattomuuden tilassa, jossa mainosten piiloviestit kehottavat olemaan ajattelematta ja vain katsomaan tv:tä, tottelemaan sekä kuluttamaan.

Mutta sankari ei elä tiedostamatonta elämää, vaan havahtuu hereille. Sankari on se, joka uskaltaa kohdata todellisuuden ja kulkee näin omia polkujaan.

TOINEN EI-KUKAAN 

Toinen ei-kukaan on Kapteeni Nemo, maailmankuulun tieteiskirjailija Jules Vernen luoma fiktiivinen hahmo. Nemo esiintyy esimerkiksi romaanissa Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

Nemo-nimi on latinaa, ja tarkoittaa ”ei kukaan”.

Kapteeni Nemo on aikaansa edellä oleva keksijä ja merentutkija sekä vedenalaisen navigoinnin, meribiologian ja tekniikan mestari. Hän tietää paljon luonnosta ja tekniikasta, ja on rakentanut Nautilus-nimisen, futuristisen sukellusveneen. Alus on varustettu edistyneillä tekniikoilla, joiden avulla se voi pysyä veden alla pitkiä aikoja.

”Meri on valtava autiomaa, jossa ihminen ei ole koskaan yksinäinen, sillä hän tuntee elämän roihuavan joka puolella. Meri on vain yliluonnollisen ja ihmeellisen olemassaolon ruumiillistuma. Se on vain rakkautta ja tunteita; se on Elävä Äärettömyys”, kuvaa kapteeni Nemo kotimaataan: merta.

TUTKIMISEN JA SEIKKAILUN SYMBOLI

Salaperäinen kapteeni Nemo on monella tapaa lahjakas poikkeusyksilö. Hänen hahmostaan onkin tullut tutkimisen ja seikkailun symboli, eräänlainen kulttuuri-ikoni.

Samalla Nemo on monimutkainen ja arvoituksellinen hahmo. Hän on periaatteen mies, joka on valmis puolustamaan sitä, mihin uskoo, vaikka se merkitsisikin yhteiskunnan normien ja lakien vastaista toimintaa. Nemo ei siis ole sopeutuja, vaan omien polkujensa kulkija. 

Merkille pantavaa on, että Nemo edustaa samaan aikaan kahta vastakkaista asiaa: hän on toisaalta poikkeuksellinen yksilö – toisaalta taas ”ei kukaan” eli hän voisi olla kuka tahansa meistä.  

Herää kysymys, miksi Jules Verne loi juuri tällaisen hahmon? Mitä sellaista Nemossa on, joka tekee hänestä sankarin ja erottaa hänet tavanomaisesta? 

”EI-KUKAAN” PELASTAA MIEHISTÖN

Ja entäs tämä kolmas ”ei-kukaan”? Hän on Odysseus, älystään ja neuvokkuudestaan tunnettu Ithakan kuningas.

Kun Odysseus miehineen jäi kotiinpaluuretkellään yksisilmäisen kykloopin vangiksi tämän luolaan, tuho näytti olevan lähellä. Odysseus keksi kuitenkin antaa kykloopille lahjukseksi kannun viiniä. Eleestä ilahtunut jättiläinen kysyi miehen nimeä voidakseen antaa hänelle vastalahjan. Odysseus sanoi olevansa ”Ei-Kukaan”. Jättiläinen lupasi vastalahjaksi syödä hänet viimeisenä kaikista.

Kykloopin nukkuessa kreikkalaiset sysäsivät teroitetun nuijan kykloopin silmään. Jättiläinen huusi muita kyklooppeja avuksi ja he tulivatkin luolan suulle. Kyklooppi kertoi näille, että Ei-Kukaan oli vahingoittanut häntä ja Ei-Kukaan yrittää tappaa hänet. Tämän kuullessaan muut kykloopit luulivat huutajan seonneen ja menivät pois. Kun jättiläinen laski aamulla lammaslaumansa ulos, miehet piiloutuivat suurten pässien mahan aluksen villoihin ja pääsivät livahtamaan vapauteen. Näin Odysseuksen neuvokkuus pelasti miehistön.

Lopulta, kymmenen vuoden seikkailujen jälkeen, Odysseus ilmestyi kotisaarelleen tuntemattomana kerjäläisenä, täytenä ”nollana”, joka oli ”ei kukaan”. Siten hän sai selville, että kilpakosijat olivat valloittaneet hänen kotinsa ja välttyi menemästä suoraan suden suuhun heidän surmattavakseen.

SAMAISTUMATTOMUUDEN VOIMA

Kun huomasin, että taide nostaa niin selkeästi esiin sen, että sankari on ”ei-kukaan”, aloin pohtia, mistä se johtuu.

Ajattelen, että edellä kuvatun kyvyn olla ”ei kukaan” tai ”ei mitään” voi nähdä kuvaavan kykyä olla samaistumatta paitsi omiin rooleihinsa (Odysseus) myös yhteiskunnan vallitseviin ajatusmalleihin (Nemo ja Nada).

Nimenomaan samaistumattomuutta taas vaaditaan innovatiivisuuteen ja sankaruuteen, sillä se on kykyä nähdä maailma ja sen ilmiöt sellaisina kuin ne ovat, eikä omien mielikuviensa ja ennakkoluulojensa lävitse. Ja juuri tämä tapa nähdä vailla menneisyyden tai opittujen toiminta- ja tulkintamallien taakkaa on se, joka synnyttää ideoita ja oivalluksia – sekä hyvää johtajuutta.

Ihminen, joka kykenee olemaan ”ei kukaan”, ei myöskään ole sidoksissa vääriin motivaation lähteisiin, vaan pystyy ohjautumaan oikeista asioista käsin. Näin syntyy sankaruutta, joka ei nouse oman edun tavoittelusta käsin.

SANKAREILLA ON TOISENLAISIA AJUREITA

Nada, Nemo ja Odysseus eivät välitä piiruakaan siitä, miltä he vaikuttavat tai näyttävät, koska heidän ajurinaan ovat muut asiat kuin jokin oma pyyde, menestyksen tai vallan tavoittelu: he haluavat tietää, miten asiat ovat.

Ja juuri tämä kiinnostus sitä kohtaan, mikä on totta, on innovatiivisuuden edellytys ja rohkeuden ominaispiirre.

Ajattelemme usein, että ihmisen tulee olla kunnianhimoinen, jotta hän voisi onnistua ja saada asioita aikaiseksi. Pidämme siis kunnianhimoa ajurina, jota tarvitaan uralla menestymiseen.

Onkin totta, että kunnianhimo saa ihmiset ponnistelemaan, mutta on olemassa myös toisenlaisia ajureita, jotka ovat vielä tehokkaampia ja johtavat vielä parempiin tuloksiin kuin kunnianhimo.

Taiteen ja tosielämän sankarit toimivat näiden toisenlaisten ajureiden voimalla.

SELKEÄMPIÄ NÄKYMIÄ

Taide ja filosofia haastavat käsityksemme siitä, millainen ihminen on sankari. Ne ehdottavat, että sankari on se, joka uskaltaa etsiä todellisuutta.

Samalla sankari on se, joka palaa kotiin kuninkaan sijaan kerjäläisenä pelastaakseen vaimonsa. Tai se, joka ymmärtää meren kauneuden ja näkee, että siinä on kaikkien meidän yhteinen koti: ääretön ja ajaton todellisuus – eikä pelkkä hyväksi käytettävä luonnonvara.

Nada, Nemo ja Odysseus ovat sankareita, koska he pyrkivät todellisuuden rehelliseen näkemiseen.

Sankarit näkevät toisenlaisia näkyjä maailmasta, koska pyyde ei väritä heidän todellisuuttaan, eikä muunna sitä omia tarpeita palvelevaksi. Sankarit tekevät asioita edistyksen vuoksi, eivätkä itsensä vuoksi. He etsivät intohimoisesti todellisuutta.

Sankari ei siis ole se, joka tuo itseään esiin, vaan sankari on ”ei-kukaan” – siis kuka tahansa meistä. Samalla sankaruus on totuuden ja todellisuuden palvelijana olemista – ja siten myös totuuden ja todellisuuden tuomista päivänvaloon muiden nähtäväksi.

Siinä hyvä oikean toiminnan ohjenuora kenelle tahansa meistä.

LÄHTEITÄ JA LISÄÄ LUETTAVAA:

Katso aiheeseen liittyvä video, jossa Nada huomaa silmälasien erikoisen vaikutuksen: They live, elokuva 1988, ohjaaja John Carpenter, Alive Films & Larry Franco Productions, traileri

Kuva: Alamy