FLYNNIN EFEKTI KÄÄNTYI PAKKASELLE – ME TYHMISTYMME

Tähän asti on ajateltu, että ihmisten älykkyys kasvaa eli polvi paranee pojasta ja tyttärestä. James Flynn huomasi 1980-luvulla, että älykkyystestien tulokset olivat parantuneet 1900-luvulta alkaen ja ihmiset siis olivat polvi polvelta yhä välkympiä. Havaintoa epäiltiin, mutta se osoittautui todeksi kymmenissä maissa ja nimettiin keksijänsä mukaan Flynnin efektiksi.

Viime vuosina Flynnin efekti on yllättäen kääntynyt pakkaselle. Me tyhmistymme.

Älykkyysosamäärät ovat siis kääntyneet laskuun kehittyneissä maissa. Myös Pohjoismaissa – kuten Suomessa – ihmiset tyhmistyvät. Tätä nimitetään käänteiseksi Flynnin efektiksi.

Syyksi on epäilty kapea-alaista ajattelua. Opiskelijat esimerkiksi eivät osaa soveltaa tieteellistä metodia oman oppiaineensa ulkopuolella muuhun maailmaan ja sen ilmiöihin. Tekninen suorittaminen korvaa laaja-alaisen ajattelun ja kyvyn yhdistää eri ilmiöitä toisiinsa.

Nyt alamme herätä huomaamaan, että voimakas vasemman aivolohkon kykyjen arvostaminen oikean kustannuksella ei kanna hedelmää. Tarvitsemme järkeilyn ja suorittamisen vastapainoksi esimerkiksi empatiaa ja viisautta. Niitä taitoja, joita opimme esimerkiksi taiteen ja filosofian kautta.

MAAILMA EI KOOSTU PALASISTA

Ajattelumme on pitkään fragmentoitunut, hajonnut palasiin. Alat erikoistuvat ja tutkijat keskittyvät kapea-alaisiin kysymyksiin. Samalla maailma on paikka, jossa eri ilmiöt tapaavat kietoutua toisiinsa monimutkaisin tavoin. Niitä ei voi rajata irti toisistaan.

Kaikeksi onneksi viime aikoina on alettu puhua yhä enemmän eri alojen yhteistyöstä. Aihetta lähestyi jo 2000-luvun alkupuolella yrityskonsultti Frans Johansson, joka julkaisi oivan teoksen nimeltä Medici-ilmiö. Huippuoivalluksia alojen välimaastossa. Johansson kuvaa monin esimerkein sitä, että ihminen, joka tuntee monia aloja ja osaa erilaisia asioita, on kekseliäämpi.

MONIPUOLISEMPI MIELI

Pitkään ajateltiin, että Leonardo da Vincin kaltaisia monipuolisia neroja ei enää synny – tai tarvita. Nyt ajattelu on onneksi kääntymässä juuri päinvastoin. Monipuolisuuden edut on alettu hahmottaa.

Johansson selittää kirjassaan, miksi monipuolisuus tuottaa keksintöjä: kysymys on assosiaatioesteiden puuttumisesta. Jos tuntee vain yhden alan perusteellisesti, assosiaatiot ovat ennaltamääräytyneitä ja yksipuolisia. Tulkinnat urautuvat.

Oman alan puitteissa on hankalampi keksiä uutta kuin toisella alalla. Esimerkkejä on lukuisia, ja tässä niistä muutama tunnetuimmasta päästä: Autoissa ja pyörissä käytettävien ilmarenkaiden keksijä oli eläinlääkäri John Boyd Dunlop. Partakoneen taas keksi pullonkorkkien myyjä King Camp Gillette. Kodachrome-värifilmin keksivät muusikot Leopold Mannes ja Leopold Godowsky.

Alexander Graham Bell puolestaan oli työskennellyt kuurojen opettajana ja juuri tuo kokemus yhdistettynä vähäiseen sähkölaitteiden tuntemukseen auttoi häntä puhelimen keksimisessä. Kun muut keskittyivät lennätintoiminnan parantamiseen, Bell lähestyi asiaa aivan toisesta näkökulmasta eli jäljitellen äänijänteitä. Näin hän teki läpimurron.

ENTÄ MUUT SELITYKSET?

Erikoistuminen on kuitenkin vain yksi osa käänteisen Flynnin efektin ongelmaa. Epäilen, että samaan vyyhtiin kietoutuvat myös tämän jutun alussa mainittu niin sanottujen pehmeiden arvojen aliarvostaminen  – sekä kielellinen rappio.

Filosofia kehittää ajattelun taitoja ja itsetuntemusta – lukeminen empatiaa ja maailman ymmärryksen kykyä. Ja nämä kietoutuvat yhteen.

Kun kirjojen suosio laskee, kirjoitustaito ja kielellinen ilmaisukyky murenevat samassa tahdissa. Ne taas ovat läheisessä suhteessa kykyyn ajatella ja ilmaista ajatuksiaan. Esimerkiksi poliittisen nettikeskustelun taso on romahtanut kymmenessä vuodessa.

Kun vielä vuonna 2007 keskustelupalsta Redditille kirjoitettujen mielipiteiden lauserakenteet olivat keskimäärin 12-vuotiaan tasoa, vuonna 2017 viestien kieli vastasi suunnilleen 6-vuotiaiden tekstiä.

Hartfordin yliopiston mukaan myös maailman ihmisten keskimääräistä älykkyysosamäärää kuvaava IQ-käyrä on laskussa. Älyllinen ikämme siis laskee kuin lehmän häntä. Hälyttävää!

Nyt onkin korkea aika alkaa arvostaa kokonaisvaltaista ihmisyyttä, jossa empatian kyky on oleellinen osa kohtaamista ja keskinäistä dialogia.

On aika nostaa filosofia ja taide taas valokiilaan.

Kuva: Shutterstock