TÄSSÄ 10 TYÖELÄMÄN TÄRKEINTÄ TAITOA

Työelämässä painotus siirtyy kovaa vauhtia pois älyn ja loogisuuden korostamisesta kohti luovuutta ja holistisuutta. 

Maailman talousfoorumin vuoden 2025 tulevaisuuden 10 tärkeintä työtaitoja esittelevällä listalla on kummallekin aivopuoliskolle tyypillisiä taitoja. Yksi viesti on kuitenkin selvä: Tämän päivän ja tulevaisuuden maailmassa ei siis enää pärjää pelkillä suorituskeskeisellä ja älyyn keskittyvillä eli vasemman aivolohkon taidoilla.

Yksipuolisuuden merkit on jo pitkään havaittu työelämässä. Älyn ylikorostuessa tunnetaidot, luovuus ja innovatiivisuus ovat jääneet jalkoihin.

Ei siis ihme, että Maailman talousfoorumi ja monet muut arvovaltaiset tahot ovatkin alkaneet nostaa esiin luovan ajattelun, uteliaisuuden, elinikäisen oppimisen sekä empatian ja aktiivisen kuuntelun kaltaisia taitoja. Sellaisia, joita voi kehittää esimerkiksi filosofian ja taiteen kautta.

Maailman talousfoorumin Future of Jobs Report 2025 mukaan kymmenen tärkeintä työtaitoa ovat:

1. Analyyttinen ajattelu (Analytical thinking)
2. Resilienssi, joustavuus ja ketteryys (Resilience, flexibility, and agility)
3. Johtajuuden ja sosiaalisen vaikuttamisen kyky (Leadership and social influence)
4. Luova ajattelu (Creative thinking) 
5. Motivaatio ja itsetuntemus (Motivation and self-awareness)
6. Teknologinen lukutaito (Technological literacy)
8. Empatian ja aktiivisen kuuntelun kyky (Empathy and active listening)
8. Uteliaisuus ja elinikäinen oppiminen (Curiosity and lifelong learning)
9. Lahjakkuuksien johtaminen (Talent Management) 
10. Palveluorientaatio ja asiakaspalvelu (Service Orientation and customer service)

Listalla mainituista taidoista vain kaksi (numerot 1 ja 6) ovat vahvasti aivojen vasemman, loogisen puolen taitoja – kaikki muut liittyvät tavalla tai toisella luovuuteen, tunneälyyn ja itsetuntemukseen.

LOOGINEN VAI LUOVA?

Oikea aivopuoliskomme (luovuus) ja vasen aivopuoliskomme (äly) omaavat erilaisia vahvuuksia, ja tarvitsemme kumpaakin elämässä selvitäksemme. Puoliskot eivät myöskään ole toisistaan erillisiä, vaan toimivat jatkuvassa yhteistyössä.

Vasen puolisko keskittyy analyyttiseen, kontrolloivaan, numero-orientoituneeseen sekä suoritussuuntautuneeseen tekemiseen. Niin ikään sanojen käyttö eli verbaalisuus, lineaarisuus, yksityiskohdat, matemaattisuus ja päämääräorientoituminen kumpuavat vasemmasta aivolohkosta. Samoin rationaalinen päätöksentekokyky.

Oikea aivopuolisko taas on se, joka lisää elämäämme tunteita, luovuutta ja värejä. Oikeaan aivolohkoon liittyvät intuitiivisuus, tunteet, mielikuvitus, musikaalisuus, taiteellisuus ja empatian kyky sekä luovuus ja innovaatiokyvykkyys.

TASAPAINO TUOTTAA PARHAAN LOPPUTULOKSEN

Ihmiset, jotka keksivät paljon ideoita, tekevät uusia keksintöjä tai luovat taidetta, käyttävät ahkerasti aivojensa oikeaa lohkoa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että heidän vasen aivolohkonsa olisi heikompi.

Leonardo da Vinci kykeni sekä luomaan upeita taideteoksia että tekemään vaikeita laskelmia ja erilaisten laitteiden teknisiä suunnitelmia.

Viime aikoihin asti älyn ja vasemman aivopuoliskon osuus työelämässä on  ylikorostunut, mikä on johtanut taiteen ja filosofian kaltaisten asioiden alikorostumiseen. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa ja esimerkiksi innovatiivisuus, luovuus sekä kyky ideoida nousevat esiin.

Kuva: Shutterstock